Miksi aina Hawaii?

Me ollaan nyt oltu kolme kertaa Hawaiilla. Aina Waikikillä ja hotellitkin ovat sijainneet alle kilometrin päässä toisistaan.

Ei varmaan tarvitse ääneen sanoa, että sydän on menetetty tuolle saarelle? Olen reissannut jonkin verran ja ihastunut useisiin paikkoihin, mutta mikään muu paikka ei ole tehnyt tämmöistä vaikutusta. Olen yrittänyt kertoa Hawaiista niille, jotka eivät ole siellä käyneet, mutten osaa pukea sanoiksi miksi se on paras paikka maailmassa.

Siellä vain tuntuu olevan kaikki kohdallaan.

Turkoosi meri. Aurinko. Valkoisia hiekkarantoja. Vuoret. Ystävällinen ilmapiiri. Hyvää ruokaa. Ihania kävelyreittejä. Ilmasto, joka pehmentää ihon silkin pehmeäksi. Turvallinen olo.

Siellä ollessani tunnen aina voivani niin hyvin. Olen iloinen ja energinen ja inspiroitunut. Ihana, ihana Hawaii. Seuraava pidempi reissu suuntautuu todennäköisesti jonnekin muualle, mutta Hawaiille me palataan vielä.

* * *

We have been in Hawaii for three times now. Everytime in Waikiki.

I quess I do not need to say this but I have lost my heart to Hawaii. I have been traveling here and there and liked many places but no other place has felt like Hawaii. I have tried to tell about Hawaii to those who have not been there but it feels like I cannot find the words to describe how amazing place it is. 

Everything just feels right in Hawaii. 

There is turquoise ocean. White sandy beaches. Mountains. Friendly atmosphere. Good food. Nice walking paths. Weather that makes my skin feel like silk. And I'm feeling safe there. 

I feel so good when I'm there. I'm happy, energetic and inspired. I don't know when we are going back but I'm sure, one day, we will go back again. 

Idol Sverige 2015

Eilinen ilta meni tuttuun tapaan kotisohvalla Idolsia seuraten. Kyllä nää ruotsalaiset tämän musiikinteon(kin) osaa! Nyt ollaan nimittäin tultu jo siihen vaiheeseen, että neljä parasta idoli-kilpailijaa esitti juuri heille tehdyt uudet kappaleet. Hyviä biisejä ja mitä esiintyjiä! Tästä nelikosta kuullaan vielä kilpailun jälkeenkin, ihan varmasti! Yes, mun lempparit (suomalainen) Simon ja "Ghetto-Barbie" Amanda jatkavat onneksi vielä ensi viikollakin.

Hengittelyä sademetsässä

Meren, vuorten ja auringon lisäksi Hawaiilta löytyy sademetsä. Ihana vehreä sademetsä. Ja sieltä metsän uumenista, pienen patikointimatkan päästä, löytyy upeaa vesiputous, Manoa Falls.

Suunnittelemamme reipas päivälenkki sademetsässä tosin muuttui enimmäkseen hengittelyksi sillä minä (tottakai) sain kunnon flunssan toisella lomaviikolla ja jouduin muutaman päivän ottamaan vähän iisimmin. Sademetsään oli kuitenkin päästävä, kun oli autokin vuokrattu.

Lauantai ja Madonna

Huhhuh, en oikein tiedä mistä aloittaa. Eilinen oli melkoista tunteiden vuoristorataa.

Heti herättyäni sain lähes ensitöikseni lukea Facebookista, kuinka monet Pariisissa asuvat tuttavani olivat "Marked safe during Paris Terror Attacks". Mitä? Mitä on tapahtunut?

Järkyttyneenä seurailin uutisia pitkin päivää ja samalla mietin miten pelottavaksi tämä maailma on muuttunut. Illalla oli tarkoitus mennä Madonnan konserttiin, mutta ajatukset harhailivat ja kävi jopa mielessä että uskaltaako tänään mennä massatapahtumaan. Olin (ja olen edelleen) todella pahoillani ja järkyttynyt tapahtumista ja tuntui myös hiukan väärältä lähteä itse pitämään hauskaa tämmöisen tragedian jälkeen.

Päätin kuitenkin lähteä. Ja hyvä niin, sillä Madonna oli myöskin ollut lähellä peruuttaa konsertin, mutta päättänyt loppujen lopuksi ettei halua tehdä sitä, koska pelolle ai saa antaa valtaa.

Illasta muodostui yksi elämäni upeimmista. Show oli aivan sanoinkuvaamattoman loistelias ja Madonna noh, hauska ja persoonallinen. Todellinen popin kuningatar. Tunnelma tiivistyi viimeistään kun Madonna piti puheen Pariisille ja herkistyi jopa itse kyyneliin. Puheen ajan hän seisoi vain muutamien metrien päässä minusta. Siinä hetkessä aika pysähtyi ja tuntui että täydessä hallissa olimme vain minä, Madonna ja muutama muu ihminen jotka seisoivat lähelläni.

Puheen jälkeen laulettiin Like a Prayer koko areenan voimin. Uskon, että monella oli tuossa hetkessä kyyneleet silmissä. Yllä olevasta videosta välittyy toivottavasti hieman konsertin tunnelmaa <3

Illalla kuultiin poikkeuksellisesti myös Edith Piafin kappale La vie en rose Madonnan tulkitsemana. Uskomaton keikka ja uskomaton nainen. Madonna sai minut taas uskomaan että maailmasta löytyy myös hyvyyttä. En olisi voinut viettää eilistä iltaa paremmassa seurassa, elämää juhlien.

Madonnan sanoin:

We will never ever change this world that we live in if we do not change ourselves. 

If we do not change the way we treat one another on a daily basis.

* * *

Yesterday was really emotional day. 

Right after waking up I opened Facebook and saw friends tagging "Marked safe during Paris Terror Attacks". What is going on?

Shocked by the news I opened tv and read more about this horrible terror attack and thought how frightening this world has become.I had plans to go to Madonnas concert on Saturday but I started to be afraid that something would happen there too. I was (and I still am) very sorry and shocked about what happened and it felt wrong to go and have fun after this tragedy. 

However. I decided to go. And I'm happy I did because Madonna had similar thoughts and she was close to cancel the concert but decided not to do it. Like she said: They want to shut us up. They want to silence us. And we won't let them. We will never let them. 

I'm so happy that I went because the concert was perfect. All the lights, and dancers and songs were glorious. And Madonna itself seems to be funny and unique person. The highlight of the evening was Madonnas speech to Paris which even made this queen of pop cry. During the speech she was standing only couple of meters from me and I felt like that time stopped and there was nobody else than she, me and couple of other people. 

After the speech the whole arena sang Like a prayer. I am sure that there were numerous people with tears in their eyes during that song. 

There was one extra song in her set this time, it was La vie en rose by Edith Piaf. It was amazing to hear her sing in french. What an incredible woman. Madonna made me believe that there is kindness in this world and we should continue sharing it with one another. I could have not spent the night in a better company. 

Kotona

Perjantai-iltana (Hawaiin aikaa) nousi kone Honolulun lentokentältä ja tänä aamuna saavuttiin ruotsin kamaralle seitsemän aikaan aamulla. Yksi päivä siinä hävisi matkustaessa ja peppu vähän puutui monen tunnin istumisesta, mutta muuten matka meni aika vaivattomasti (Honolulu-New York-Stockholm). Onni on lentokoneen leffatarjonta.

Nyt vähän hirvittää huominen töihinpaluu, sillä taisteluista huolimatta nukahdettiin molemmat moneksi tunniksi keskellä päivää. Not good. Ja nyt mieli tuntuu pelottavan pirteältä. Hawaiilla kello on tällä hetkellä 07:15 aamulla, joten aivot ilmeisesti ajattelee että nyt olisi aika heräillä.

Täytyy varmaan lukea jotain puuduttavaa tekstiä pian. Ja toivotaan, että huominen työpäivä menee ilman nokosia ;)

* * *

On Friday night our flight departed from Honolulu and today (sunday morning) we arrived to Stockholm. One day was lost when traveling home and my ass got numb with all sitting but despite of those the trip went pretty well this time. Happiness is movies in the airplane. 

The plan was not to sleep during the day today but I just couldn't help falling asleep. So I slept many hours. Not good. And now I'm feeling lively (of course). Well, it is 7:15am in Hawaii right now and I guess my brain thinks it is time to wake up...

I hope I get to sleep tonight and that I can work tomorrow without taking a nap ;)

Halloween in Hawaii

Olin jotenkin siinä mielikuvassa, että Halloween on suuriltaosin lasten juhla. Kierretään huutelemassa trick or treat karkkiämpärit kainalossa ja pukeudutaan hassuihin naamiaisasuihin.

Lauantaina Kalakaua Avenueta kävellessäni minulle kuitenkin selvisi että Halloween on koko kansan juhla. Vauvasta vaariin ( ja jopa kotieläimet) on tänä päivänä mukana juhlahumussa. Oikeastaan juhlan suuruus selvisi minulle ensimmäisen kerran hississä kun juttelimme erään nuorukaisen kanssa ja hän kyseli millaiset asut meillä on illaksi valittuna. Meillä ei tietenkään ollut mitään asuja...En tiennyt että olisi pitänyt olla!

Oli silti pakko lähteä ottamaan selvää mitä täällä tapahtuu Halloween yönä. Täällä oli hurjat bileet. Ja kuuman kostea yö. Yön pimeinä tunteina yhdessä bilettivät pellet, paahtoleivät, vampyyrit, sinapit, korttipakat ja geishat. Ihan kreisiä. Vähän kun meidän vappu.

* * *

For some reason I have thought that Halloween is a party day for kids. That they walk around trick-or-treting and wearing a nice costume and that's it. But on Saturday when walking along the Kalakaua Avenue I realized that Halloween is a real party day for a whole family. 

Me and Jonas talked with some guy in elevator on Saturday and he asked what are we going to wear for Halloween. Gosh. Nothing, I did not know that it is this big party!

No costume but I had to experience Halloween in Hawaii so I went out and walked around in Waikiki. It was big party. Crazy. All those clowns, toasts, vampires, mustards and geishas were having fun together. Halloween reminded me 1st of May party in Finland.