Onhan tuo matka tänne maailman toiselle puolella aivan järkyttävän pitkä. 27 tuntia tarkalleen ottaen. Aina ennen lähtöä epäilyttää, että mitenkähän siitä lennosta taas selviää, mutta aina on selvitty.
Niin tälläkin kertaa.
Matka taittui Kööpenhaminan ja San Fransiscon kautta Honoluluun ja meni saman kaavan mukaan kuin aiemmin. San Fransiscoon asti jaksoin matkata. Lueskelin kirjaa, katselin leffoja ja otin muutamat nokoset. Sitten saavuttiin San Fransiscoon. Ja meitsille iski aivan järkyttävä väsymys. Retkotin pitkin San Fransiscon lentokenttätuoleja ja olin aivan taju kankaalla. Väsytti ihan pirusti ja jouduin oikein taistelemaan että pysyn hereillä edes sen verran että pystyn siirtymään koneeseen. Viimeinen lento (5h30min) menikin sitten lähes tulkoon kokonaan unten mailla.
Kun heräsin, ja näin Hawaiin valot, unohdin samantien matkan pituuden ja väsymyksen. Jopa vähän liikuttuneena mietin, että kyllä Hawaii on tämän matkan arvoinen kohde.
* * *
Well, the trip to Hawaii is long. 27 hours it took this time. Everytime, before the trip, I'm nervously thinking that how do I survive that long trip. But every time it has gone well.
So it did this time also.
We traveled via Copenhagen and San Fransisco to Honolulu. The trip went the same way as last time. Everything went well till San Fransisco. And then I "collapsed". I was so tired that I just could not stay up. So I slept on very uncomfortable airport chair in San Francisco. I had to fight to stay up during boarding. And then I slept almost the whole flight from San Fransisco to Honolulu (5h30min).
When I woke up and saw the lights of Hawaii I forgot the long trip and thought that Hawaii is really worth the trip.
Post Comment
Post a Comment