Colorful North Shore

North Shoresta en taidakaan olla kirjoitellut aiemmin. Ollaan siellä aiemminkin ajeltu, mutta silloin siellä on aina satanut vettä. Nyt ei satanut ja pääsin napsimaan muutaman kuvan tästä pohjois-Oahun ihanan värikkäästä pikku kaupungista Haleiwasta sekä North Shoren massiivisista (noin neljä metriä korkeista) aalloista. Uiminen oli noissa aalloissa kielletty, mutta istuttiin rannalla pitkä tovi ja katseltii kun vesi vyöryi kohti. Nyt ymmärrän mitä tarkoitetaan aaltojen pauhaamisella. North Shore on muuten surffaajien mekka ja talvisin sieltä löytyy parhaimmat aallot.

Haleiwan värikkäät puutalot ihastuttivat söpöydellään. Ne ovat historiallisia ja peräisin jo 1900 luvun alusta. Kylään ei ole lupa rakentaa mitään erilaista vaan uuden rakennuksen on jäljiteltävä näitä vanhoja puutaloja. Kylän pääkatua [sitä ainoaa katua] kävellessä tulee väkisin tunne kuin kävelisi elokuvan kulisseissa. Katsokaa nyt noita kuvia!

Pakko maistaa North Shoressa: Shave ice ja valkosipulilla maustetut katkaravut

* * *

I think I have not written about North Shore before. I have been there couple of times but every time it has been rainy. This time it was sunny and I was lucky enough to get couple of pictures for you guys. 

I really liked this small historical town called Haleiwa which is situated in northern part of Oahu. It was colorful and really cute. Walking on the main street (the only street)  felt like walking in a movie set. I mean look at those pictures!

Yesterday was a "big wave day" so our roadtrip continued to Waimea Bay to watch massive (about 4 meters high) waves. It was forbidden to swim so we sat on the beach and watched the waves roll in. I'm sure these were the biggest waves I've ever seen. It was overwhelming. 

2 things you Must taste in North Shore: Shave ice and garlic shrimp

Kailuan paratiisiranta

Eilen vuokrattiin auto ja huristeltiin Waikikiltä Kailua biitsille.

Pidän Waikikista todella paljon, mutta Kailua on jotenkin aidompi ranta. Siellä voi pötkötellä puun varjossa ja seurailla kun paikalliset lenkkeilee rannalla koirien kanssa (tai ilman). Lähes kilometrin mittaista rantaviivaa on kiva kuljeskella edestakaisin pehmeän hiekan poltellessa varpaiden alla. Rannan toisessa päässä sijaitsee yksityisiä huviloita joiden näköala on varmasti yksi maailman upeimpia. Huomenna mennään tuonne uudelleen!

* * *

Yesterday we rented out a car and drove from Waikiki to Kailua Beach.

I like Waikiki a lot but Kailua is more authentic beach. It is nice to lay under a shadow of a tree and watch people running along the beach (with and without dogs) in Kailua. Soft sand beach invites you to walk along the shoreline and let the water kiss your feet. In the end of the beach you can find some private houses. I am sure that people living in those houses have one of the worlds most beautiful view. 

Leppoisa Waikiki

Pieni photowalk on aina paikallaan. Varsinkin näissä maisemissa. Oletteko samaa mieltä? Olen tosin melko hukassa kameran asetusten kanssa ja tuntuu, etten saa säätöjä ollenkaan kohdilleen. Kuvista tulee koko ajan joko liian tummia tai liian vaaleita. Turhauttavaa. Onneksi Lightroomissa säätöjä saa hieman muokattua jälkikäteen...

Täällä on kuumaa ja aurinkoista. Juuri niinkuin Hawaiilla pitää ollakin  ;) Päivät kuluu päämäärättömästi haahuillen. Aamuisin ollaan oltu muutama tunti biitsillä ja iltapäivällä ollaan tehty kävelylenkkejä, käyty shoppaamassa, illallisella tai istuttu parvekkeella viinilasin kera kaupungin valoja katsellen.

Tykkään kovasti tästä Hawaiin leppoisasta ilmapiiristä. Tykkään myös itsestäni paljon enemmän täällä ollessani. En tiedä onko se tämä ihanan rento ja ystävällinen ilmapiiri vai loma. Todennäköisesti molemmat.

* * *

Photo walk is always a good idea! Especially in Hawaii. Do you agree with me? Though, I'm not used to take pictures in such a bright light and often my pictures turns out to be too dark or too bright. Frustrating. Luckily there is always Lightroom that helps me to adjust the light in the pictures. 

It is hot in here...and sunny. Just the way it should be when in Hawaii. Days go by quickly. In the morning we usually head to the beach for couple of hours. Afternoons are spent walking around, doing some shopping, having dinner or sitting on balcony with a glass of wine and watching the city lights. 

I really really like this easy atmosphere. I also like myself much more when I'm in Hawaii. I'm not sure if it is this happy-go-lucky atmosphere or vacation. Most likely it is both. 

Ensimmäinen päivä rannalla

Meillä oli aika  mieleenpainuva ensimmäinen biitsipäivä.

Kesken leppoisan lukutuokion kuulin kummallisen äänen, vähän kuin lehmä olisi äännähdellyt jossain. Sitten joku kirkaisi vedessä. Käännyin katsomaan ja vain muutaman metrin päässä rantapyyhkeestäni, polskutteli kaksi HYLJETTÄ. Ihmiset kerääntyivät samantien niiden ympärille, mutta rantavahti tuli häätämään uteliaat kauemmaksi. Hetken ne siinä silmien edessä touhusivat kunnes lopulta lähtivät uimaan rantaviivaa pitkin pois päin.

Oli aika huikeaa nähdä nuo kaksi eläintä livenä. Ja vielä noin lähietäisyydeltä. Täytyy tosin myöntää, että jos olisin ollut meressä samaan aikaan kun ne siinä rannassa polskuttelivat, niin olisin minäkin saattanut kirkua.

Tässä pieni video tapahtuneesta. Pahoittelut että se on kuvattu puhelimella (ja vielä pystysuunnassa)...amatööri.

* * *

Our first day at beach was memorable. 

All of a sudden I heard weird sound. Like cow or something. Then somebody screamed in water.  I looked up and saw two seals only couple of meters away from my beach towel.  Lots of people started to gather around the seals to look and take pictures but the lifeguard told people to back away. No one was allowed to go close to the seals. For a couple of minutes, two seals were playing on the beach and then started to swim away along the beach. 

It was pretty cool to see these animals so close. But I have to admit that if I would have been swimming at the same time as these guys, I would have screamed too. 

Here is a short video when the seals are already swimming away. Too bad it was filmed with the phone (and portrait mode)...amateur!

Good morning Hawaii!

Kyllä mä joskus herään hymyssä suin! Esim tänään. Silmät kun avasin, niin edessä odotti tämmöinen näky <3 Yllättävän nopeasti pääsin ylös sängystä ja nappasin muutaman kuvan.

Hyvää huomenta pupsukat! Tästä ei voi tulla kuin hyvä päivä.

 * * *

There are times when I wake up smiling! For example today. When I opened my eyes, I saw this <3 Quickly I grabbed my camera and took couple of photos.

Good morming sweethearts! This can only be a Good day.

27 tuntia paratiisiin

Onhan tuo matka tänne maailman toiselle puolella aivan järkyttävän pitkä. 27 tuntia tarkalleen ottaen.  Aina ennen lähtöä epäilyttää, että mitenkähän siitä lennosta taas selviää, mutta aina on selvitty.

Niin tälläkin kertaa.

Matka taittui Kööpenhaminan ja San Fransiscon kautta Honoluluun ja meni saman kaavan mukaan kuin aiemmin. San Fransiscoon asti jaksoin matkata. Lueskelin kirjaa, katselin leffoja ja otin muutamat nokoset. Sitten saavuttiin San Fransiscoon. Ja meitsille iski aivan järkyttävä väsymys. Retkotin pitkin San Fransiscon lentokenttätuoleja ja olin aivan taju kankaalla. Väsytti ihan pirusti ja jouduin oikein taistelemaan että pysyn hereillä edes sen verran että pystyn siirtymään koneeseen. Viimeinen lento (5h30min) menikin sitten lähes tulkoon kokonaan unten mailla.

Kun heräsin, ja näin Hawaiin valot, unohdin samantien matkan pituuden ja väsymyksen. Jopa vähän liikuttuneena mietin, että kyllä Hawaii on tämän matkan arvoinen kohde.

* * *

Well, the trip to Hawaii is long. 27 hours it took this time. Everytime, before the trip, I'm nervously thinking that how do I survive that long trip. But every time it has gone well. 

So it did this time also.

We traveled via Copenhagen and San Fransisco to Honolulu. The trip went the same way as last time. Everything went well till San Fransisco. And then I "collapsed". I was so tired that I just could not stay up. So I slept on very uncomfortable airport chair in San Francisco. I had to fight to stay up during boarding. And then I slept almost the whole flight from San Fransisco to Honolulu (5h30min). 

When I woke up and saw the lights of Hawaii I forgot the long trip and thought that Hawaii is really worth the trip. 

Kesäloma!

Meillä alkaa ihan pian kesäloma! Täällä jo pakkaillaan matkalaukkuja ja viivaillaan yli muistilistaa. Vähän olen joutunut ylitöitä paiskimaan, jotta ehdin saada kaiken valmiiksi, ennen kuin lähdetään. Mutta sen jaksaa kun tietää, että kohta köllötellään palmujen alla Waikiki beachillä. Kyllä! Me lähdetään (taas) Hawaiille! Aurinkohattu on jo kaivettu kaapista.

* * *

Soon it is time for summer holiday! Finally! Before departing I need to do some extra hours  at work to be able to get everything done before i go. But it is so worth it. Soon I'm sunbathing on Waikiki Beach. Yes. We are going to Hawaii (again)! Sunhat is already packed.

Ennen olin pakolainen

★ Erään perheen tarina

Luin tässä taannoin jutun sosiaalisessa mediassa pyörivästä #ennenolinpakolainen -kampanjasta ja siitä tuli mieleen tarina, jonka kuulin (ja joka pysäytti) muutama vuosi sitten täällä Tukholmassa.

Olin lähdössä työreissulle suomeen ja matka lentokentälle taittui tavarapaljouden vuoksi taksilla. Kuskiksi osui noin viisikymppinen mies, joka oli puheliaalla päällä. Normaalit "kylläpäs on kylmä tänään"-keskustelut käytyämme hän alkoi kiinnostuneena kyselemään mihin olen matkalla. Kerroin että olen suomesta kotoisin ja nyt olen menossa työnpuolesta suomeen käymään. Tästä innostuneena hän alkoi kyselemään mitä pidän ruotsista ja mikä sai minut muuttamaan tänne.