Winter Wonderland

Jos joululta jotain oikein kovasti toivoin ja odotin niin se oli paukkupakkaset ja aurinko. Tänä vuonna toiveeni kävi toteen ja olenkin jäädyttänyt sormet [ja varpaat] moneen otteeseen ulkoillessa sekä tietenkin kuvaillessa. Rakastan sitä, että hiukset huuruuntuu valkoiseksi ja nenä punertuu pakkasessa. Instagramia selaillessa näyttäisi siltä, että täällä pohjolassa suosituin hashtag on viime päivinä ollut #winterwonderland. Mutta aikamoinen Winter Wonderland tämä on ollutkin, eikö vaan? 

* * *

I hoped that Christmas would be cold, snowy and sunny. And guess what? I got it! My fingers and feet has been frozen many times already when being outside and taking photos. But it is ok. I have loved it.  It is nice to get white frozen hair and red nose when walking around snowy scenery then go inside, sit infront of fireplace and have a cup of hot tea and honey. My Instagram feed is full of #winterwonderland hashtags. It has been a true winter wonderland, isn't it?

Vanhan kaupungin joulutunnelmaa

Työpaikalla hoidellaan vuoden viimeisiä juttuja ja toimistossa on pientä jouluhilpeyttä havaittavissa! Tuntuu, että loma tulee todella tarpeeseen [jälleen kerran]. Ainakin osan lomasta aion pyhittää valokuvaukselle. Kameran asetuksissa ja kuvien muokkauksessa on vielä paljon opittavaa enkä oikein malttaisi odottaa että pääsen testailemaan uusia juttuja. Oon ihan koukussa kuvaukseen! Aatoksi toivon auringon paistetta ja mittari saa mielellään olla miinuksen puolella.

* * *

One more day to go before Christmas break. It is about time to get some vacation isn't it? :) My plan is to sleep a lot and study photography during my vacation. There are so many things about camera settings and lighting that I want to learn. I'm hooked with this photography thing! I Hope I get to do some test shoots in a sunny weather.  

Wishlist: Coastal living

Meren rannalla

Huvittavaa. Muissa blogeissa tunnelmoidaan ja valmistellaan joulua mutta meitsi se vaan istuu koneen ääressä ja haikailee palmujen alle. Täytyy myöntää että joulufiilis on täysin kadoksissa tänä vuonna. Tänä syksynä olen ehkä enemmän kuin koskaan miettinyt muuttoa aurinkoon. Liekö tähän syynä tuo syksyllä tehty unelmaloma Hawaiille... Hawaii, se olisikin lokoisa paikka viettää talven masentavat kuukaudet. Jostain syystä kuvittelen, että elämä Hawaiilla olisi helppoa ja myös hitusen stressittömämpää kuin täällä Tukholmassa. Olisikohan se? En tiedä.

Mutta ei se ainakaan tästä kovin paljon huonommaksi voisi mennä. Noin niinkuin ilmojen puolesta. Marraskuun puolessa välissä lehdet kirjoittelivat, että Tukholmassa oltiin marraskuussa saatu nähdä vaivaiset kaksi tuntia auringonvaloa. Eikä se päivänvalo joulukuuussakaan ole liiemmin silmiin käynyt. Hjälp! Olisi aika vissiin lähteä kirkasvalolamppu ostoksille. Vai mistä sitä energiaa saa?

* * *

Hawaii could be the place to be (live) during these dark and cold winter months. For some reason I'm thinking that life would be easy and a bit less stressful over there. Would it be? I don't know.

But what I do know is that weather cannot be much worse than it is here.  On November 16 Swedish biggest newspapers wrote that Stockholm has seen two hours of sunlight in November. December has not been much lighter. Help! Does somebody has some tips how to survive in this darkness?

Aika kultaa muistot

Kävin viikonloppuna läpi vanhoja kuvia, lajittelin niitä ja poistelin epäonnistuneita otoksia. Satoja (jollei jopa tuhansia) kuvia Hollannista selattuani aloin kaipaamaan sinne takaisin. Välillä tuntuu jotenkin uskomattomalta, että olen todellakin asunut tuossa pienessä tulppaaniparatiisissa. Oppinut ymmärtämään hiukan hollantia, viettänyt iltaa bitterballen lautasen äärellä, pyöräillyt satoja kilometrejä ja kipuillut kulttuurishokissa. Kaipaan sitä tunnetta, kun elää uudessa kulttuurissa ja eteen tulee mitä kummallisimpia tapoja ja tottumuksia. Mutta eniten kaipaan viikonloppuretkiä. Oli mukava hypätä junaan ja reissata Den Haagiin tai Belgiaan tai vuokrata auto ja suunnata umpimähkään kohti Ranskan rannikkoa. Kaikki oli niin lähellä ja helppojen etäisyyksien päässä. Elämä oli yhtä pientä seikkailua koko ajan.

Toisaalta, hassua edes ajatella, että nyt muistelen Hollannin vuotta niin ruusuisena ja ihanana aikana, vaikka todellisuudessa se oli kyllä haastava ja tunsin usein oloni yksinäiseksi. Ehkä kuitenkin parempi näin.  Jos minulta nyt kysyttäisiin, että lähtisinkö uudelleen vaikka tiedän millaista se tulisi olemaan, niin vastaus olisi, että lähtisin ehdottomasti. Alanko jo pakkaamaan?

* * *

I went through my pictures during weekend and found hundreds (or maybe thousands) of pictures from Holland. Oh, how I started to miss Holland. Sometimes it feels so unreal that I have actually lived there, spent evenings eating bitterballen, cycled hundreds of kilometers and, well,  experienced culture shock. I miss that year. And I miss weekend trips we did almost every weekend. It was so nice to jump into train and travel to Den Haag or Belgium. Or rent a car and drive down to French coast. Everything was so close and life was one big adventure. 

Actually it is a bit funny that now when I think my time in Holland I remember everything being so nice and exciting but the truth is that reality was challenging and I felt it was difficult to find friends. Anyway, if somebody would ask would I move back now when I know what would be ahead I would say Yes, absolutely. It was worth it.

Helsingissä

Pitkästä aikaa

Tuntuu, että viime kerrasta on ikuisuus! Ja niin siitä kyllä onkin. Ehkäpä juuri sen vuoksi tämä torstai-illan lento Helsinkiin tuntui erityisen ihanalta. Keskustaan saavuttuani kävin ensi töikseni ostamassa aamupalatarvikkeet Sokokselta. Kassiin sujahti joka reissun must herkkuja, eli paikan päällä paistettuja karjalanpiirakoita. Erityistä onnistumisen tunnetta tuotti se, että muistin punnita tuotteet tällä kertaa! Sitten tavarat hotelliin ja pikainen kierros Stockmannilla. Sekin on ihan must.

Nyt olisi tarkoitus istahtaa koneen ääreen vielä hetkeksi. Muutama työjuttu odottaa. Huomenna nautitaan kunnon sushi illallinen (Je!) ja lauantaina naulitsen itseni tv:n ääreen. Ihana viettää itsenäisyyspäivä pitkästä aikaa Suomessa.

***

Greetings from Helsinki. Last time was like ages ago (it feels). Maybe that is why it felt so good to be back. First thing on my list was to buy breakfast for tomorrow. So off to Sokos I went. One thing that I'm missing in Sweden is good Karelian pasty. That is a must to get while I'm in Finland. So that is what I'm eating for breakfast tomorrow. I was feeling successful at the store because I remembered to weight and label before heading to counter (in Sweden you do not need to do that). Then quick stop at the hotel and off to Stockmann. That is also a must every time I'm in Helsinki. 

Now I should sit down and work for a while. Couple of things are waiting to be done. I'm looking forward to a sushi dinner tomorrow and on Saturday I will be sitting infront of tv and watching Presidential Independence Day reception. How nice to be in Finland on Independence day! :)