Jetlag

...vai ei?

Toiset kärsii jetlagista, toiset ei. Näköjään. Jonaksen unirytmit on aivan sekasin, mutta mulla oli vain vähän sekaisin maanantaina. Sen jälkeen olen tyytyväisenä elellyt normaalissa ajassa.

Pelkäsin vähän tätä ensimmäistä työviikkoa, sillä laskeuduttiin Arlandaan maanantai aamuna klo 0735 ja maanantai oli jo työpäivä! Täytyy myöntää, että se oli aika rankka päivä. En saanut viimeisellä lennolla (New York-Stockholm) nukutuksi juuri ollenkaan, joten aika silmät ristissä se maanantai sitten sujui. Siitä selviydyttyä ei mulla kuitenkaan ole juurikaan ollut ongelmia sopeutua siihen että Hawaiin yö on Ruotsin päivä.

...Jetlagi on selätetty, mutta tämä henkinen kärsimys on vielä työn alla. Miten tästä pimeydestä voi taas selvitä? Täytyy varmaan tulostaa nuo kaikki Hawaiilla otetut kuvat ja tapetoida niillä seinät.

***

Jonas and I are both adjusting differently to the new time zone. I fell asleep at 7pm on Monday but after that I have been in Swedish time zone (UTC +01:00). Jonas is still really tired (he is already sleeping and it is not even 7 pm) and he has been awake in the middle of the night every night.

I was little bit afraid of this week because we landed to Arlanda on Monday morning 7am and Monday was already a work day! I need to admit that it was not easy day. I did not sleep almost at all on our last flight (New York-Stockholm) so I felt really tired on Monday afternoon. But after that I have been fine. 

...no jetlag but what about this emotional suffering? It is too cold and dark and It will be for many more months. How do I survive? Print out my Hawaii pictures and put up as wallpaper?