Oltiin viime viikonloppuna suomessa häissä. Avioon astui läheinen ystäväni ulkomaalaisen miehensä kanssa.Tämä pari on ehtinyt kokemaan monen monta kuoppaa yhteisellä matkallaan, mutta niistä huolimatta (tai niiden vuoksi) on pariskunta rakastuneempi kuin koskaan. Alun epäilyistä huolimatta pari päätti alkaa rakentamaan yhteistä elämää ja hyvä niin, sillä en ole koskaan nähnyt ystävääni onnellisempana.
Kun alkaa suhteeseen ulkomaalaisen kanssa, on varauduttava siihen, että eteen tulee nopeasti suuria kysymyksiä. Semmoisia joita ennen ei ole juurikaan tarvinnut miettiä. Tai joita on vain leikillään pyöritellyt mielessään. Yksi ehkä suurimmista kysymyksistä on varmasti Mihin maahan asetumme? Jompikumpi (jollei kumpikin) joutuu irtautumaan ja heittäytymään seikkailuun. Eikä se aina välttämättä olekaan niin hohdokasta kuin on ajatellut. Ainakaan siinä vaiheessa, kun tulee asiaa lääkärille tai kun pitäisi täyttää veroilmoitus.
Sitten on se kielimuuri, joka aiheuttaa omat ongelmansa. Ei välttämättä parin välille, mutta esimerkiksi yhteisten ystävien löytäminen menee astetta hankalammaksi. Ehkä tämä on syy, miksi minä ja kumppanini yhdessä ollessamme viihdymme parhaiten englantia puhuvien ihmisten seurassa. Silloin ei kumpikaan jää kielimuurin takia ulkopuoliseksi. Totta puhuakseni, minulle kyllä tekisi hyvää puhua enemmänkin ruotsia. Se vain vaatii kärsivällisen keskustelukumppanin sillä takeltelevan, huonoa ruotsia puhuvan henkilön kanssa ei kovin moni jaksa kauaa jutella ;p
Oijoi, nyt alkaa kuulostamaan siltä, että seurustelu ulkin kanssa on täynnä haasteita, mutta eihän se ihan niinkään ole. On hauskaa oppia asioita toisesta kulttuurista ja sisällyttää ne omaan elämään. Koti löytyy kahdesta eri maasta ja yhteinen ystäväpiiri laajenee nopeasti kansainväliseksi. Parasta on kuitenkin ehkä se, kun "joutuu" turvautumaan paljon toiseen ja tekemään asioita yhdessä, niin pari lähentyy ja heistä kasvaa yhdessä loistava tiimi ja toistensa parhaat ystävät.
I hope your life is going to be one big adventure with full of love and understanding.
Onnea N&M!
* * *
// I had a pleasure to celebrate one of my best friend's wedding last weekend in Finland. This woman and her African groom have had a bumpy beginning but despite of that (or because of it) they are now closer than ever. I'm so proud that they trusted their feelings and decided to start life together. I have never seen my friend as happy.
There are some big questions to solve when starting a serious relationship with foreigner. One of the biggest question is: What country are we going to settle in? The question you have never really needed to think before. One of the two (or both) will have to leave home country and throw him/herself on the adventure. Necessarily it might not be as glamorous as it seems. I mean there can be issues when facing culture shock.
Then there is the language barrier, which causes its own problems. Not necessarily between the couple, but for example it might be more difficult to find mutual friends. Perhaps this is the reason why me and my boyfriend enjoy spending time with English-speaking people. When speaking English none of us feel left outside. Whilst I'm more than happy to speak Swedish because I need to train it for being fluent one day and same for Jonas with Finnish. Well, I guess you get my point anyway.
Oh my, now it sounds like there is no positive things in multicultural relationships. Well, that is not true! I think it has been great to get to learn about other culture and fit the best things from both cultures into your own life. Home can be found in two different countries and suddenly you have lots of international friends. The best part is, however, that when you are "forced" to do things together and help each others in many ways you grow together and become a good team and best friends.
I hope your life is going to be one big adventure with full of love and understanding.
Congratulations N&M!
Ihana teksti. Olen liikutuksesta soikea. <3
ReplyDeleteKiva, että tykkäsit! Mä olin ihan liikutuksesta soikeana teiän häissä <3 puss
DeletePuhuimme tästä juuri kaverin kanssa, joka pohti, mikä hänen vanhassa suhteessaan ranskalaisen miehen kanssa oli mennyt pieleen. Kuulema suurin vaikuttava tekijä oli juuri kielimuuri, ja nimenomaan pariskunnan välillä, kun puheliaan ystäväni englannin saati ranskan taito ei riittänytkään selittämään sujuvasti syvimpiä tuntoja. :/ Luulen, että tuo tulisi minullakin vastaan erikielisessä suhteessa, vaikka englanti muuten sujuukin. Nostan siis hattua kaikille, jotka ovat tämän muurin yli päässeet.
ReplyDeleteTotta puhut Jenni! Kielimuuri saattaa yllättää salakavalasti jopa vuosien päästä. Suhteen alussa sitä antaa helposti anteeksi kaikenlaista ja tämä voi olla yksi asia, jota ajattelee, että se korjaantuu ajan myötä. Itse olen nyt elellyt noin viisi vuotta suhteessa pärjäten englannilla (ja ruotsilla). Totta puhuen, edelleen jää asioita sanomatta tai ne tulee sanottua kiertäen koska sanavarasto pettää alta. Omalla kohdallani tämä ei (onneksi) ainakaan vielä ole suhdetta kaatanut! :)
Delete