Apua mikä päivä!

Sateenvarjo käännähtää väärinpäin kun astun ulos ovesta. 10 minuutin kävelymatkalla metroon se on kääntynyt ylösalaisin noin sata kertaa.Yritän kiertää suurimmat lätäköt, mutta silti saavun metrolle kengät märkänä. Yritän livahtaa porteista niin, etten litisty niiden väliin. Ainakaan kahta kertaa. Meikit poskilla ja kengät märkänä alkoi siis tämä päivä.

Eikä nyt ole edes maanantai! 

* * *

Umbrella turns upside down when I step out the door. During the 10-minute walk to the metro it has turned upside down about hundred times. I try to bypass largest puddles, but I arrive to metro station with wet shoes. I try to sneak in through the gates without being squashed between them. No luck. I got caught, twice. This is how my day started.

And it is not even Monday!

Ei stressiä, ei kiirettä

Jouluvaloja, -palloja, -kuusia ja kimalletta joka puolella. Ei epäilystäkään, joulu on tuloillaan.
Kävin  tänään kävelyllä Vanhassa kaupungissa, enkä voinut olla huokailematta ihastuksesta. Tunnelma oli kuin sadusta. Näin ympärilläni käsikädessä kulkevia pariskuntia ja kapeita mukulakivikujia. Ruutuikkunoista paistoi lämmin valo ja ravintolapöydät oli valaistu kynttilöin. Ei kiirettä, ei stressiä.

Lämmintä jouluntunnelmaa ilmassa.

* * *

There is lights, glitter and Christmas trees everywhere. No doubt about it, Christmas is soon here. I took an evening walk in Gamla Stan today and got amazed by the atmosphere of the area. I was surrounded by narrow streets, cozy restaurants and couples in love. No hurry, no stress.

Warm Christmas feeling is in the air.

Bond on Bond

Työviikko on ollut kovin kiireinen, joten tuntui kivalta stopata työhön liittyvät ajatukset ja antaa Bondin vallata mielen.

Perjantain kunniaksi suuntasimme siis leffaan. En ole mikään järin suuri Bond fani, mutta työkaverin suosittelemana (ja poikaystävän yllätykseksi) päädyimme katsomaan uusimman Bondin. Täytyy myöntää, että se ylitti odotukseni ja voin kehaista, että se oli todella hyvä! Ehkä sitä räiskettä ja actionia oli hiukka liikaa mun makuun, mutta kuvakulmat ja tunnelma oli niin hyvin luotu, että 2,5 tuntia hujahti vauhdikkaasti. Mun lempihahmo ei kuitenkaan ollut itse Bond vaan Javier Bardemin näyttelemä Raoul Silva, joka oli aika ajoin tosi hulvaton. Pointsit Bardemille! 

Bond nyt on Bond, mutta olin silti melko yllättynyt, että Sergelin elokuvateatterin kaikki perjantai-illan Bond näytökset oli loppuunmyyty. Kello viiden ja seitsemän välissä siellä alkoi kuitenkin kolme leffaa.  En siis ollut ainoa, joka vietti perjantai-illan Bondin seurassa. 

Uskokaa Bond hypetystä ja käykää kattomassa leffa :) Nyt mä linnottaudun tv:n eteen katsomaan Så mycket bättreä (suomeksi Vain elämää).

Kuvat lainattu

 

// It has been such a busy week at work and I really needed something else to think about. So off to movies we went. 

I've never been Bond fan but after hearing good reviews from a colleague I decided to go and watch it myself. I have to admit that it was much better than I thought. There was little bit too much action but I really liked atmosphere of the movie. Surprisingly my favorite character was not Bond but Raoul Silva played by Javier Bardem. He was so hilarious, ten points to Bardem!

Bond is Bond but it still amazed me that all three shows (on a same movie theater) were fully booked. I wasn't the only one spending Friday night with Mr. Bond.

Go and watch it yourself! 

 

Uusi blogi-ilme

Oj! Lokakuussa tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun aloitin bloggailun. Kaksi vuotta sitten elin myllerryksessä,muutin Hollantiin, sain uuden työn ja olen tavannut ihania ihmisiä maailman eri kolkista. Sittemmin olen muuttanut taas uuteen maahan ja kotiutunut tänne.

Blogin tarkoitus kaksi vuotta sitten oli pitää yhteyttä suomeen ja kertoilla kuulumisia perheelle ja ystäville. Vuoden kirjoittelin sitä suljettuna, mutta sitten rohkaistuin ja avasin sen julkiseksi. Olen saanut uusia lukijoita ja mukavia kommentteja muilta ulkomailla asuvilta suomalaisilta. Olen edelleen innostunut bloggailusta, siksi olenkin nyt käyttänyt hieman aikaani luodakseni blogistani edellistä paremman. Osoite muuttuu jippijayjei.blogspot.comista www.plungebytiia.comiksi ja ulkoasu muuttuu hieman samalla. Olen luonut jokaiseen postaukseen tunnuksen, jotka kaikki löytyvät oikeasta palkista. Näiden avulla blogistani on helpompi löytää vanhoja postauksia. 

Blogspot ohjaa sinut suoraan uuteen osoitteeseeni, mikäli satut laskeutumaan vanhaan osoitteeseeni. Toivon silti, että jos olet linkittänyt blogini omaan blogiisi, vaihdat uuden osoitteeni tilalle.

Kiitos kaikille ihanille lukijoilleni! Ja kiitos kannustavista kommenteista, ne antavat inspiraatiota jatkaa blogin kirjoittelua. 

Vi hörs!

// Oops! It's been two years since I started blogging. A lot has happened in those years. I left my life in Finland and moved to Holland, I got a new job, I have met some wonderful people from around the world, moved again to a new country and feel at home here.

Two years ago the purpose of the blog was to keep in touch with family and friends. For one year blog was closed, but after a year I thought  I'd open it for everyone. I have gained new readers and got nice comments from other expatriates. Blogging has become an important hobby and that is why I have been using time trying to make it even better. Address changes from jippijayjei.blogspot.com to plungebytiia.com. Also I changed the lay out a bit and now it should be easier to navigate, and find the previous posts.

Blogspot will take you directly to the new address. However, I hope that if you have linked to my blog on your blog, you update my address.

I want to say thank you to my lovely readers! And thank you for the encouraging comments, they warm my heart. I hope you'll continue to read my blog.

Vi hörs!

Suomesta kaipaan...

Helsingistä on palattu. Muutaman päivän ehdin Tukholmassa olla, kunnes kohta taas pakkaan kassin ja suuntaan Suomeen.

Sitä ennen pari kiireistä työpäivää, muutama rentouttava tanssitunti ja paljon unta.

Havahduin muuten eräänä päivänä tähän syksyn pimeyteen. Luulin työpäivän venähtäneen, mutta kello olikin vasta neljä ja ulkona säkkipimeää. Liian ohut syystakki päällä, kaulaliinaa tiukemmaksi kietoen, suuntasin kirpeässä syyssäässä kotia kohti. Perille päästyäni oli nenä (kyllä, mun nenä muuttuu jääkylmäksi näillä ilmoilla), sormet ja varpaat ihan jäässä.  

Silloin kaipasin saunaa.

Kunpa olisin silloin päässyt  saunaan lämmittelemään. Sulattelemaan niitä jäätyneitä ulokkeita. Tulevan Suomen reissun kohokohta on ehdottomasti perjantai-illan sauna. Tai siitä ainakin haaveilen. Äiti pistä sauna lämpimäks (!). Saunan jälkeen sitten tuoretta ruisleipää ja oltermannia. Siitä on perjantai-ilta tehty.

Kuva

Kuva

Kuva

I'm back from Helsinki. Only for couple of days though and then I'm back to Helsinki again.

Before my next trip I will have couple of busy workdays, three nice dance lessons and plenty of sleep.

By the way, couple of days ago I noticed darkness of the night. For awhile I thought I accidentally worked some extra hours but when I checked the time I noticed it was only four o' clock. Jeez! It was pitch black outside. Every year it is the same thing. Darkness comes as a surprise. On my way home I noticed my jacket was way too thin and I had to wrap my scarf tighter. When I got home my nose, fingers and toes were all frozen.

Then I really missed sauna.

That warm place with 80 degrees heat and relaxing atmosphere. I would only need ten minutes in sauna and after that I would come out with red cheeks and warm body. Why oh why we do not have sauna at home? It is freaking cold here so I would really recommend sauna to every single household. Ps. In Finland it is very common and in newer buildings every apartment has own sauna!

Stay warm my friends!