Ruotsalainen Joulu

Aurinkoa ja -24 astetta

Tämä oli ensimmäinen jouluni Ruotsissa. Vietettiin oikein kunnon sukujoulu. Paikalla oli isomummo, lapsineen, lapsenlapsineen ja lapsenlapsenlapsineen. Juotiin jouluglögiä ja katsottiin (kuulemma perinteinen) Kalle Ankan joulu.  

 

Tutut laatikkoruoat vaihtuivat nakkeihin ja lihapulliin. Näiden lisäksi ruotsalaiseen joulupöytään kuului kinkkua, lihaa, kalaruokia, kananmunia, rosollia, tunbrödiä ja joulujuomaa Julmustia. Vain karjalanpiirakat puuttui. Sain mä yhden uuden makuelämyksenkin: Liha ja omenahillo. Tykkäsin!

Ennen ateriaa kuului ottaa pikku snapsit ja niiden seuraksi kajautettiin snapsilaulu. Nämä laulut täytyy muuten opetella ensi jouluksi! Illan kruunasi Tomte eli joulupukki. Pikku Gretan mielestä lahjojen avaaminen taisi olla  mukavampaa, kuin itse lahjan saaminen ;)

Joulu oli oli täynnä rauhaisaa, lämmintä tunnelmaa ja hyvää ruokaa. Toivottavasti teilläkin oli yhtä ihana Joulu. 

Due to extreme weather conditions

...me saavuttiin Sundsvalliin päivän myöhässä. 

Aikamoista stressaamista oli koko matka. Ensin stressattiin junaa (joka on koko viikon menny ihan miten sattuu). Sen jälkeen oli vielä lennot Amsterdan-Frankfurt, Frankfurt-Tukholma ja Tukholma-Sundsvall. Kovin oli monta muuttuvaa tekijää, joten ei ollu yllätys, ettei saman päivän aikana päästy määränpäähän. 

Hei, me lennetään

 Ams-Fra lento oli tunnin myöhässä, joten myöhästyttii heittämällä seuraavasta koneesta. Samalla lennolla oli muitakin saman reitin matkustajia, joten lentoyhtiö oli rebuukannu meidät klo 1600 lennolle...joka sitten sekin oli tunnin myöhässä. Ensin ei ollu koko konetta, sit ku se tuli, ni kuulutettii, että menee vielä hetki, kun kone siivotaan ja pakataan catering kamat. Kun kone oli valmis, tuli taas kuulutus, että nyt odotellaan, kun koneessa ei ole täyttä miehitystä, mutta lentoyhtiö tekee voitavansa, jotta saadaan paikalle henkilö ja päästään jatkamaan matkaa. Parasta oli kuulutus: Ei tiedetä, mistä tää henkilö tuli, mutta nyt on täysi henkilöstö paikalla ja voidaan alkaa täyttämään konetta. (wooot, joku ohikulkija??).

Odotellaan...

Kaiken häsellyksen jälkeen siis missattiin Sundsvallin kone ja yövyttiin Lentokenttä hotellissa. Syötiin hyvin ja mä nukahin ysiltä! Pistää reissaaminen vähän väsyttämään. Vaikka ei nyt mennyt matka niinku oli suunniteltu, ni silti oli hyvä mieli päällä. Kentillä oli ihanan jouluinen tunnelma ja ihmiset rauhallisia, vaikka lentoja tuli ja meni miten sattuu. 

Punasella olevat lennot oli myöhässä tai peruttu

Ah Radisson, meiän pelastus :)

Seuraavana päivänä matkattiin Sundsvalliin. Tämäkin kone oli yllättäin myöhässä. Mut se ei tässä konkurssissa enää tuntunu. Päästiin kun päästiinkin perille ja vieläpä ennen Jouluaattoa.Matkan päätteeksi lentoemäntä luikautti joululaulun ja toivotti Hyvää Joulua kaikille.

Due to extreme weather conditions

...me saavuttiin Sundsvalliin päivän myöhässä. 

Aikamoista stressaamista oli koko matka. Ensin stressattiin junaa (joka on koko viikon menny ihan miten sattuu). Sen jälkeen oli vielä lennot Amsterdan-Frankfurt, Frankfurt-Tukholma ja Tukholma-Sundsvall. Kovin oli monta muuttuvaa tekijää, joten ei ollu yllätys, ettei saman päivän aikana päästy määränpäähän. 

Hei, me lennetään

 Ams-Fra lento oli tunnin myöhässä, joten myöhästyttii heittämällä seuraavasta koneesta. Samalla lennolla oli muitakin saman reitin matkustajia, joten lentoyhtiö oli rebuukannu meidät klo 1600 lennolle...joka sitten sekin oli tunnin myöhässä. Ensin ei ollu koko konetta, sit ku se tuli, ni kuulutettii, että menee vielä hetki, kun kone siivotaan ja pakataan catering kamat. Kun kone oli valmis, tuli taas kuulutus, että nyt odotellaan, kun koneessa ei ole täyttä miehitystä, mutta lentoyhtiö tekee voitavansa, jotta saadaan paikalle henkilö ja päästään jatkamaan matkaa. Parasta oli kuulutus: Ei tiedetä, mistä tää henkilö tuli, mutta nyt on täysi henkilöstö paikalla ja voidaan alkaa täyttämään konetta. (wooot, joku ohikulkija??).

Odotellaan...

Kaiken häsellyksen jälkeen siis missattiin Sundsvallin kone ja yövyttiin Lentokenttä hotellissa. Syötiin hyvin ja mä nukahin ysiltä! Pistää reissaaminen vähän väsyttämään. Vaikka ei nyt mennyt matka niinku oli suunniteltu, ni silti oli hyvä mieli päällä. Kentillä oli ihanan jouluinen tunnelma ja ihmiset rauhallisia, vaikka lentoja tuli ja meni miten sattuu. 

Punasella olevat lennot oli myöhässä tai peruttu

Ah Radisson, meiän pelastus :)

Seuraavana päivänä matkattiin Sundsvalliin. Tämäkin kone oli yllättäin myöhässä. Mut se ei tässä konkurssissa enää tuntunu. Päästiin kun päästiinkin perille ja vieläpä ennen Jouluaattoa.Matkan päätteeksi lentoemäntä luikautti joululaulun ja toivotti Hyvää Joulua kaikille.

Terveiset lumisesta Hollannista

Täällä tuli lunta eilen ihan urakalla. Väittivät, että Amsterdamiin satoi 25cm muutamassa tunnissa. Koko kaupunki meni tietysti aivan sekaisin ja liikenne pysähtyi lähes kokonaan. Uutisista luin, että myös lentokenttä jouduttiin sulkemaan ja yli 3 000 ihmistä jäi sinne loukkuun. Ei käy kateeksi...

Itsekin olin mukana tässä lumen tuomassa kaaoksessa palatessani töistä kotiin. Kotimatka kesti 3,5 tuntia, koska junat eivät kulkeneet. Vihdoin, kun juna tuli, oli se niin täynnä, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet kyytiin. Siinä vaiheessa olin jo niin kylmissäni ja kiukkuinen, että tungin väkisin kyytiin. Tiivis oli tunnelma junassa. Puolisen tuntia katselin jonku herran kaljua päälakea noin sentin etäisyydeltä.

Kuva työpaikan ulkopuolelta, kuuden aikaan illalla

Autot ajeli (kesärenkailla) liukkailla teillä 20km / tunnissa

Lähtevät ja saapuvat junat

Seuraavana aamuna heräsin aurinkoisesta ja valkoisesta Utrechtista. Koko kaupunki näytti niin jouluiselta ja kauniilta. 

Ensi viikolla pitäisi matkata joulunviettoon Ruotsiin. Vähän kyllä alkoi nyt jännittää, että päästäänköhän me ollenkaan matkaan...

Hiiriä toimistossa!

Käääääääk! 

Tänää meidän Office Manager laittoi meilin koko toimistolle, että älkää jättäkö leipiä tai mitään ruoantähteitä pyörimään keittiöön. Toimistossa on hiiriä! Tämä hiiriuutinen ei suinkaan ollut mikään uusi uutinen muille (mulle kylläkin). Amsterdamissa on yleistä, että asunnoissa juoksentelee hiiriä. Niin upeita, kun ne satoja vuosia vanhat talot onkin, niin tämä hiiriongelma hieman laskee niiden viehätystä. 

Huh, mitähän kaikkea muuta sieltä lattialautojen alta löytyy?

Via

Zwarte Pietet tarkkailee jo

Perjantaisin meidän työpaikka tarjoaa olutta useimmiten klo 1700 alkaen. Hiukan siinä minglataan ja sitten siirrytään lähipubiin jatkamaan. Meidän toimiston lähellä on ihana pikku cafe, King Arthur (Johannes Verhulststraat 105, Amsterdam) joka toimii usein meidän After Work paikkana, niin tänäkin perjantaina. 

Viinin / oluen seuraksi Hollantilaiset tilaavat useimmiten pikku snäksiä. Snäksi lautaseen kuuluu mm. hollantilaisten rakastamia bitterballeneita, ranskalaisia perunoita tai juustotikkuja. Kaikki tietenkin uppopaistettuja... Aina niitä tulee syötyä, vaikka mä en ihan kauheesti noista bitterballeneista edes tykkää.
  

Naapurit auraili luistinrataa

Tänne tuli talvi ja lunta satoi monta senttiä. Vähän pelottaa; autoissa ei ole talvirenkaita ja vaikka tiet on liukkaat, niin pyöriähän ei kotiin jätetä. Uhkarohkeasti lähettiin silti liikenteen sekaan (kylläkin ihan kävellen). Joululahjoja oli tarkoitus ostella. Mieluummin shoppailisin viikolla töiden jälkeen, mutta täällä se ei käy päinsä, koska kaupat menee kiinni jo kuudelta. Torstaisin on mahdollisuus shoppailla yhdeksään asti, mutta arvatkaapa kuinka täynnä kaupat silloinkin on...

Joululahjojen lisäksi reissullamme bongattiin paikalliset "tontut" eli Zwarte Pietet. Tarinan mukaan Zwarte Pietet tarkkailee kilttejä ja tuhmia lapsia. Tuhmat laitetaan pussiin ja viedään Espanjaan...

 Ihanaa Joulun odotusta kaikille!

Talvi saapui Hollantiin

Täällä on kanaalit jäässä ja sorsat tepastelee jäiden päällä :) Pakkasta ei ole "kuin" -5, mutta jäätävän tuulen ansiosta tuntuu, kuin olisi -50. Brrrrr.

Viikonloppuna me käytiin kävelyllä Vondel Parkissa. Se on ihana puisto Amsterdamin keskustan tuntumassa.

Työmatkat mulla taittuu Intercityllä. Junassa nuokun Amsterdamiin asti ja sitten kävelen lähemmäs puoli tuntia töihin. Pitkä on matka ja aikaakin suttaantuu yhteensä KOLME tuntia / pvä. Huhhuh. Toiset ne osaa käyttää aamuisen junamatkan hyväkseen ja meikkaa tai syö aamupalaa junassa. Minä puolestani olen edelleen puoliunessa ja yleensä nuokun junamatkan Amsterdamiin asti. ZZzzz.

Winterland Amsterdamissa

Mä joka päivä töitä teen

Amsterdam Zuid

Hollannissa työpäivän pituus on 8,5 tuntia. Useimmiten aloitan työt yhdeksältä, mikä tarkoittaa sitä, että kotiin pääsen vasta puoli kuudelta! Siitä kun vielä seikkailen kotiin, niin kello on helposti seitsemän ennen kun olen kotona. Täytyy kuitenkin myöntää, että on ihanaa nyt kun päivät on touhua täynnä. Elämä tuntuu normaalimmalta.

Vähän jännitystä työmatkalle tuo nämä meidän kulman joutsenet. Ne ei pelkää ihmisiä, mutta mä vähän pelkään niitä. Ne on isoja ja ehkä vähän kiukkuisiakin! Läps, läps vaan kuuluu, kun ne tepastelee kohti.

 

Ensimmäinen työpäivä

Niin se sitten saapui tämäkin päivä. Ensimmäinen työpäivä Hollannissa!

Täytyy myöntää että aamulla kyllä jännitti. Ei ehkä itse työ niinkään, mutta se että myöhästynkö junasta / meneekö niitä junia. No menihän niitä ja heräsinkin pirteänä jo ennen kellonsoittoa. 

Toimisto on melko pieni, mutta siellä työskentelee ihmisiä noin 20 eri maasta. Tällä hetkellä meitä on neljä suomalaista ja mun vieressä työskentelee ruotsalainen, hollantilainen, itävaltalainen ja puolalainen kolleega. Melkoisen mielenkiintoisia hetkiä tullaan varmasti kokemaan tässä pienessä mutta monikulttuurisessa toimistossa.

Ensimmäisestä päivästä jäi hyvä fiilis. Ja ihanaa, että vihdoin alkoi arki mullakin. 

Elämä risaseks

Lettua NAM!

Lauantaina juhlin uutta työpaikkaa Oude Muntkelderissä! Tilasin english pancaken, joka sisältää letun, jäätelöpallon, päärynöitä, kermavaahtoa ja suklaakastiketta. NAM! Oude Muntkelder on muuten aika makee paikka. Sen lisäksi, että se sijaitsee kanaalin rannalla, samassa tasossa kanaalin kanssa, niin  osa pöydistä on tehty vanhoista ompelukonepöydistä. Meiän pöydässä oli se poljinkin vielä jäljellä.

Ompelukonepöytä

Uusi satulan päällinen

Marraskuinen iltapäivä Utrechtissa

Tuulimylly

Tulevat Sneijderit pelaa... Ei ehkä paras kuva,
ku ei noit pelaajia oikein näy, mut hieno oli ilma

Viikonloppu meni rennosti. Taas vaihteeksi pyöräiltiin lauantaina JA sunnuntaina. Ensi yönä en varmaan saa nukuttua. Ensimmäinen työpäivä nimittäin jännittää jo. Sitäpaitsi pelkään kuitenki koko yön, että myöhästyn junasta. Näin mä aina stressaan, kun aloitan uuden työn. Toivottavasti huomenna kaikki menee kuitenkin hyvin.


Huomenna saatte sitten kuulla miten eka työpäivä meni!

Uusi työpaikka ja tulipalo raiteilla

Uskokaa tai älkää, mutta mulla on iloisia uutisia! Mä sain töitä!!!! Sain sen työn jonka työhaastattelu meni mun mielestä aivan päin honkia. Ja se, jos mikä, on syy juhlia.

Tarkoitus oli tavata Jonas Utrechtin keskustassa ja sitten mennä syömään hyvin. Tämä suunnitelma romuuntui sillä sekunnilla, kun pääsin keskustaan ja kuulin, että raiteilla on tulipalo ja junaliikenne pysäytetään. Jonas oli jumissa Hilversumissa ja minä Utrechtissa. Dinner jäi siltä illalta, mutta huomenna uusi yritys. 

Työt alkaa jo maanantaina!!

Aikataulu näyttö ammottaa tyhjyyttään

I dance for laughter, I dance for tears

Olen harrastanut tanssia jo vuosia. Tanssin lisäksi on tullut kokeiltua kaikkea taitoluistelusta  partioon. Kiinnostus muihin harrastuksiin on lopahtanut kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Esimmäiselle tanssitunnille menin joskus yläasteikäisenä, taisin olla kolmetoista. Aloitin tuolloin Streetin ja sittemmin olen treenannut myös jazzia, showtanssia ja bailatinoa. 

Nyt kun muutin uuteen maahan, niin tottakai ensimmäisenä mielessä oli tanssikoulun etsintä. Harrastuksista ja työstähän se kaivattu arki koostuu. Hetken aikaa googleteltuani päätin käydä testamassa Toucheé tanssikoulun City Jam tunnin. Hmmm, taisin olla vanhin sillä tunnilla ja edistynein. Täytyy varmaan vielä jatkaa etsintää...

Tämän tahtiin tanssittiin tänään: Ne-Yon Beautiful Monster .

"While I dance I can not judge, I can not hate,
I can not separate myself from life.
I can only be joyful and whole. This is why I dance."
- Hans Bos

Työhaastattelu Amsterdamissa

Olin valmistautunut hyvin; miettinyt vastauksia ja tutkinut firman sivuja huolella. Firma ja työtehtävät olivat mielenkiintoisen kuuloisia, joten tässä mun tilaisuus (ajattelin).

Mutta kuinkas kävikään. Haastattelu meni päin honkia ja siitä jäi huono fiilis. Takeltelin, punotin, tärisin ja ties mitä. Molemmat haastattelijat vilkuilivat vähän väliä kellojaan tai muuten vain tuijottelivat ulos. Tuli fiilis, että me kaikki vaan tuhlataan aikaa. 

Matkalla haastatteluun. Näkymä junan ikkunasta.

Lähestytään Amstedamia

Yllätyksekseni sain seuraavana päivänä soiton ja kutsun jatkohaastatteluun.

Miten mä tulkitsinkin kaiken niin väärin?

Sumu